Olo oli hetki sitten kuin kokilla ohjelmassa mitä katsoin, eli töllöttimestä tuli ohjelma Sokkokokki.

Istuin nimittäin olkkarissa, nojatuolissa ja lautasellani oli leipäjuuston palasia...Tuuli siinä vieressä leikkimässä uudella lelulla, joka ristittiin nimellä "HAI". Kyseessä on n. 5 cm pitkä vaaleanpunainen lateksi lelu, jonka tänään hankin "rekvisiitaksi" lauantaista näyttelyä varten. Ollaan nimittäin menossa ihan ensimmäistä kertaa viralliseen näyttelyyn ja Tuulia pitäis osata seisottaa kauniisti. Kaikkea muuta ollaan vuoden aikan harjoiteltu, mutta tuo kyseinen asento on pikkuflatilla hieman hakusessa. Siksi siis tänään viime hetken hätäiset rekvisiitta-ostokset.

Ja täytyyhän lelulla sitten leikkiä. Voi, kuinka pieni, kissan leluksi sopiva, pieni VAALEANPUNAINEN hai voikaan olla pikkukoiran mielestä i-h-a-n-a.

Paitsi että se löytyi hetki sitten myös meikäläisen ruokalautaselta...Tuulilla on nimittäin tapana tuoda leluja sillain syliin asti, kun se kerjää huomiota. Ja jos meikäläisellä on lautanen sylissä, niin mihinkäs se HAI laitetaan, jollei lautaselle?  Kala kuin kala

Näppärästi Tuuli on jo oppinut uuden lelun nimen ja haki sen myös pihamaalta sisälle, kun kysyin aiemmin illalla "Missä hai?" Aika monta lelua se jo tuntee nimeltä....viisas koira.

Entäs Aamu Aurinkoinen? Juu, ei ole jänispaistin perään haikaillut, kun nahkahihna saatiin kestävämmäksi...Eli ei ole keijun kutsu käynyt, sitten tiistain...