Tuuli pääsee kouluun! Ilmoitin sen penturyhmään ja päästiin mukaan. Velipoika on käynyt samaa kurssia jo muutaman viikon ja saa ensimmäisen 'tutkintonsa' ennen kuin sisko lähtee opintielle. Eli viikolla 46 suunnataan auton nokka kohti naapurikaupunkia ja toivottavasti tavataan fiksuja pennunomistajia ja taitava opettaja

Tänään ollaan jo harjoiteltu malttia, ehei, ei seuraneidin malttia, vaan Tuulin malttia. Se nimittäin on kuin vieteriukko, kun on noutamisesta kyse. Tai itse asiassa, se ei ole vielä epäonnistunut, joten oikein ollaan edetty. Tuuli on onnistunut säilyttämään mielenrauhansa ja istunut odottamassa sanallista käskyä...ja kun käsky käy, lähtee Tuuli kuin ammus ja tekee sellaisen "saaliin-tappo-hypyn" ja nappaa esineen suuhunsa. Ja tämä kaikki sisätiloissa, matkaa vaihdeltu metristä kolmeen metriin. Ja reppana istuu kuin tatti, eikä päästä esinettä silmistänsä.

Kaikki esineet sopii tuohon leikkiin. Karvapalanen, kumiankka, avaimet tai vaikkapa desilitran mitta. Tuota viimeistä on sitten kiva kolistella pitkin lattiaa...ja se kolisee niin mukavasti uusia hampaita vasten (ja toivottavasti ne viimeiset kulmurit lähtee mitan ansiosta) Eli lelu-arsenaali on aika kattava...etten sanois, ihan moderni. Eikös nykylapsilla ole aivan liian paljon virikkeitä??