Eilen myrskysi, ei lähdetty mökille, mutta tänään aamulla oli aurinko päättänyt näyttäytyä, joten ei kun Opelin nokka kohti venesatamaa.

Syksy on kyllä ian faktaa, mutta ulkona tarkenee. Pikkukoirakin. Se on jo vanha tekijä näissä mökkeilyasioissa ja siitä ihan huokuu onnellisuus täällä. Mikäs on pikkuflatin ollessa, kun on lääniä juosta ja ranta tuossa 10 metrin päässä mökistä  

Kamera oli taas viikon tauon jälkeen käsillä, joten muutama otos tuli otettua. Kuvat toistaa hieman itseään, mutta näitähän nämä meidän ympyrät nyt on; pusikoissa pyörimistä ja ympäristöön tutustumista...

Tuuli tuumaa yksikseen rannassa. Mitähän pikkuflatin aivoissa oikeen liikkuu??

Jaiks! Tähän tyyliin leikitään tätä nykyä...eikä Aamukaan oikeen kipeältä näytä, eihän?

Sitten lähdettiin kiertämään pieni kierros metsässä. Tuuli menossa polkua pitkin Aamun edellä.

Aamu lähtikin sitten tämän yhteiskeikan jälkeen "aikuisten koirien metsälenkille" ja me jäätiin Tuulin kanssa päivystämään mökin ympäristöön.

Käytiin tutustumassa mäkeen, joka on tuossa pohjoisen puolella

Ja eteläpuoli tontista tässä...

Ja ranta on itään päin...Tuuli tosin on menossa Kiinaan, eli kaivuuhommat käynnissä...

Onneks Aamu tuli takaisin, sillä me ollaan kamuja nykyään..

Ja kaiken tohinan jälkeen on hyvä ottaa nokkaunet mökissä

Huomenna seuraneiti saakin sitten olla sihteerikkönä nomekokeissa koko päivän. Tuulin lähisukulaiset, eli emä ja isä starttaa molemmat kyseisessä kokeessa, AVO-luokassa. Tuuli jää saareen touhuamaan Aamun ja veneenkuljettajan kanssa...