Aamu Aurinkoisesta lähti tänään karvaa! Se oli aikalailla päässyt metsittymään; korvia ja kaulaa peitti paksu karva, joka oli sellaista äklöä pehmokarvaa. Nyt huomaa Aamun turkista, että se steriloitiin syksyllä 2008  Aamulla oli ennen täydellinen karvanlaatu, eli sellainen "wash ad go". Kiiltävä, sopivan pitkä (lyhyt). Nyt turkki on pehmosta, hötystä, elotonta.  Tarttis vissii näyttää öljypulloa...

Tässä Aamu ennen "makeoveria", totaalisen kyllästyneenä tulevaan toimenpiteeseen:

Elsa on yöllä piipannut. Ja aamulla huomasin miksi. Sen oli hankala päästä hyppäämään sänkyyn ja sohvalle. Syykin on tiedossa. Tehtiin eilen pakkasessa metsäkeikka ja Elsa tavoilleen uskollisena oli enemmän villi kuin kohta 11-vuotias mummo, eli juoksi metsätietä siihen malliin, että Aamukin välillä pysähtyi katsomaan muorin hommia. Ei siis siinä juoksemisessa mitään vammauttavaa tapahtunut, vaan siinä, kun Elsa kömpi syvästä ojasta ylös. Eli muori oli mennyt ojaa pitkin jonkin matkaa ja kömpi erittäin jyrkkää ojanpiennarta ylös ja juuri tuo kömpiminen taitaa rasittaa Elsan olkavarsia, varsinkin oikealta puolelta...ja oikealta puolelta siksi, että se silloin viime talvena apinoi ja jäi verkkoaitaan kiinni, kun oli PAKKO päästä aidan toiselle puolle syömään puusta kaarnaa

No, onneksi kaapista löytyy Rimadyliä...ja sitten vielä tehtiin Elsan kanssa lyyempi aamukävely ja se vasta oli muorin mielestä mukavaa! Päästä YKSIN seuraneidin kanssa jonnekin, niin kuin silloin ennen vanhaan  Alkumetrit Elsa kulki hihna suussa ja pysähtyi välillä katsomaan seuraneitiä silmiin, ihan kuin varmistumaan siitä, että "ihanko vaan sinä ja minä?".

Arvata saattaa, ettei Aamu ollut tyytyväinen järjestelyihin. Se kun on tottunut siihen, että SE saa lähteä ja Elsa joutuu jäämään. Mutta joskus näinkin. Hyvää harjoittelua Aamulle, kun sitten joskus tulevaisuudessa "pikkurääpäle" muuttaa samaan talouteen. Siis Tuuli tai oliko se Nadya tai sittenkin Candy...

By the way, Elsan iskällä on tätä nykyä naamakirjassa oma ryhmä