Taas kirpasi. Viikonloppuna ratkottiin Vaasan kennelpiirin piirimestaruudet agilityssa. Eikä seuraneiti saanut/voinut osallistua. Poisjääminen ei harmita siksi, että meillä mitään tekemistä olis itse piirimestaruuksien kanssa, mutta harmitus on suuri pelkästään siksi, että siellä oli "kaikki". Niin omat ryhmäläiset joukkuekisassa kuin treenikamut yksilökisoissa. Ja Aamu ei saa enää hypätä.  Koskaan. Kyllä taas riipasee raaimman kerran.

Mitä ihmettä me keksittäisiin Aamun kanssa tekemistä? Aurinkoinen osaa naksuttelun, joten kaikkea kätevää voi keksiä, mutta sitten tuo wanhus roikkuu siinä mukana. Niin kuin äsken. Kerättiin käpyjä pihalla. Seuraneidillä naksutin kädessä ja maassa kuppi, johon tarkoitus kerätä käpyjä. Aamu kokeili kaikki jutut ensin...eli testaili mitä täytyy tehdä, että naksautus kuuluisi (....-> sehän ajattelee! ) Niin, Aamu löi maate, leikki kuollutta, kiersi linnunruokatelineen pylvään ympäri (estetreeni "kierrä kierrä"), haki pehmoleluja ja haki kipon mihin kerätä käpyjä. Hyvä niin, koira tarjoaa tekemistä. Kerran se jopa löi sitä linnunruokatelinettä tassullaan, sillä mehän ollaan paukutettu keittiön laatikoston laatikoita kiinni. Vaan naksahdus tuli vain ja pelkästään siitä, kun käpy löytyi maasta ja se nostettiin suuhun. Elsa 10½ vee hössötti mukana ja päätteli siinä sivussa, mistä namia irtosi. Ja kyllä, Elsakin poimi käpyjä...omalla nopealla tyylillään

Ja Aamu ei siis saa hyppiä, siis agiesteitä. Vaan mitä kivaa voi keksiä estesiivekkeillä, jos koiralla on hyppykielto? Juu, koiran saa menemään siksakkia estesiivekkeiden ympäri. Siivekkeet siis sille etäisyydelle, kuin siivekkeiden välissä olis rima ja koiruus kiertämään siivekkeitä. Pientä käsiohjausta ja klikkausta....kyllä Aamu vaan osaa! Vaan tuosta kaikesta temppuilusta, varsinkin tuosta siivekkeiden kierrosta seuraneidille tuli vaan pahempi mieli. Koira osaa ja ymmärtää käsiohjausta, vaan kun taidoille ei käytännössä ole tarvetta. Siis agilityn parissa.... niisk. Kyllä taas ottaa pattiin, het raaimman kerran