Kisat tänään, mutta silti käytiin pomppimassa eilen illalla. Osaksi siitä syystä, että viime viikolla seuraneiti sairasti, eli ei päästy reeneihin ja myös siksi, että Aamulle tulisi positiivinen mieli, koska edellisen kerran kentällä, eli omissa kisoissa, Aamu oli kaikkea muuta kuin vapautunut. Mutta syyhän siihen oli selvillä jo; seuraneidin kisajännitys

Eilen siis käytiin puuskuttamassa pari pätkää ja niistä saatiin ihan hyviä filmitaltiointeja... Motivaattorina toiminut kaninnahka vaan meinasi kadota Aamun nielusta alas, seuraneiti miettii, pitäisikö se isompi kani raahata kisapaikalle tänään...ihan vaan kamuksi

Eilinen reeni näytti tältä:

Entäs Elsa sitten tänään aamulla? Särkylääkettä on nyt annettu eilisen jälkeen 3 kertaa ja tänään aamulla, kun seuraneiti meni ulos koirien mukana, Elsa liikkui jo paremmin. Ja liikkuminen paranee, kun Elsa on liikkunut hetken aikaa. Eli tuskin tassussa murtumaa on...mutta jotain on kuitenkin tapahtunut. Tukiside tassussa ja totaalilnen liikutuskielto jatkuu nyt ainakin viikon verran, ehkä 10 päivää. Seuraneiti osaa jo tämän asian. Ainoa, mikä auttaa, on lepo, lepo ja lepo. Mutta kertokaa se myös Muorille. Sillä kun Muori oli tarpeensa tehnyt aamulla, niin arvatkaapa miten se tuli nurkan takaa? Laukaten ja lelu suussa. Vaikeahan tuota näkyä oli uskoa, sillä eilen Muori suostui liikkumaan pari metriä sisätiloissa ja niidenkin parin metrin jälkeen sen oli pakko käydä maate. Voi tuota wanhusta, se on sitkeä, todella sitkeä...