Villa Kumbergissa on hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Lätyt nukkuu kauneusuniaan sunnuntain kunniaksi. Seuraneiti siirtyi taasen yksinhuoltajaksi, niin kuin tässä on tullut tehtyä jo useamman vuoden. Elsa jostain syystä odottaa jotain. Makaa ja kuulostelee; seisoo välillä ovella. Onkohan eilinen halloweeni sekoittanut Else-Majn pään, vai mitä se ufoilee?

Agilityharkat siirtyi viime viikosta lähtien sisätiloihin. Paikallinen agilityjaosto sai vuokrattua vanhan, todella vanhan puurakennuksen ja tällä kertaa "melkein" keskustasta, meidän suur cityssä. Halli on pieni, pienempi mitä viime talvena vuokrattu. Ikävä kyllä. Seuraneiti kävi vetämässä omalle ryhmälleen torstaina ensimmäiset harkat sisätiloissa ja hupsista, saikin suunnitella ratapiirroksen ex temporé uudestaan, sillä halli oli todellakin pienempi, mitä seuraneiti oli kuvitellut.

Miten ihmeessä Aurinkoisen saa mahtumaan halliin? Tai no, mahtuuhan se itse halliin, mutta miten ihmeessä sen saa innostumaan asiasta, kun seinät on vastassa heti?! Ja miten käy meidän ns.kaaosteoria-startin?? Itse asiassa, sormia jo syyhyttää lähteä kokeilemaan. Mutta ei, ei, ei. Aurinkoisen leikkauksesta on kulunut vain vaivaiset 19 päivää ja seuraneiti on luvannut Aurinkoiselle, että kyseisestä lajista pidetään nyt luova tauko. Me kun kuulutaan niihin, jotka eivät yleensä ole yksistäkään harjoituksista pois. Ja nyt kun juoksujakaan ei enää ole tulossa, niin on pidettävä järki päässä, ainakin yhdellä meistä, ja pidettävä ansaittu hyppytauko. Jos sitten joulukuun alussa kävis kokeilemassa onneaan Seinäjoella, uudella nurmipohjalla...Viimeisistä ulkoreeneistä jäi hyvä fiilis, joten toivotaan, että tiedossa olisi tulos kisoista. Kolme on rataa, joilla onneaan voi kokeilla...ja voihan siinä taas käydä niin, että kotiintuomisiksi on kolme hylättyä rataa...mutta so what, pääasiahan oli, että meillä on kivaa yhdessä, vaimitensenytoli...