Meneehän tämä loma näinkin, taloustöissä. Tänään on kokattu ja leivottu. Koirien kanssa, totta kai, mitenkäs muuten. Elsa on jo tottunut leipuri, se tietää jo pelkän valkoisen kipon tarkoittavan tiettyä tehtävää; esipesua. Täällä seuraneidin taloudessa toimii ns "ulkoistettu" esipesu. Tiskikone itsessään hoitaa sitten loput ja se tietenkin toimii sähköllä ja tarvitsee vettä & pesuainetta saadakseen tuloksia aikaan, flattipa toimii koiranruoalla ja vedellä; halvempaa siis? Vaimitensenytoli?

Esipesuohjelma a´la Aamu Aurinkoinen:


Niin, tänään on siis kokattu. Tehty ruokaa, raparperikiisseliä ja vielä kaiken lisäksi kääretorttu, johon seuraneiti änkesi täytteeksi mansikkahilloa ja kermaan sekoitettuja WienerNougat-murusia. Ruokia on jo maisteltu, mutta kenetköhän laittaisi koemaistajaksi tuolle kääretortulle? Tyhmä kysymys, ainakin kaksi mustaa ilmoittautuu vapaaehtoiseksi, silmissä sellainen katse, että luulis ettei täällä ole syöty kuukausiin mitään ruoalta näyttävää..huh.

Tuossa kun pyörittiin meidän iiiisossa keittiössä ja seuraneidillä oli kamera kädessä, tuli kuvattua Elsan räpylöitä. Jostain syystä seuraneidille tuli räpylöistä mieleen Aku Ankka; on siis jotenkin samantyyliset räpylät tuolla Else-Majlla nykyään. Takatassuista siis on kyse ja siitä, että ne ovat aika käytetyn oloiset. Kummasti muori vaan steppailee niillä, eikä todellakaan varo käyttämästä niitä. Ääni Elsalla onneksi ei vielä ole alkanut muistuttamaan Aku Ankan ääntä. Mutta kiljua Elsa osaa. Falsetti-kiljahduksia tulee silloin tällöin, varsinkin silloin, kun Elsan mielestä tapahtuu jotain kivaa.

Tässä Elsan takaräpylät. Kuvassa vasemmalta katsottuna olevasta tassusta on jänteet (?) antaneet periksi ja kuvassa oikealla olevassa tassussa on rustottunut nuljuluumurtuma. Että sellaista.


Mutta yksi monista asioista joita Elsa EI siedä, on seuraneidin jumppahetket. Täytyy tunnustaa, ettei useasti tule jumpattua, mutta tämän hetkinen selkäkipu/jäykkyys pistää huonommankin jumpparin kokeilemaan yhtä jos toista venytysliikettä. Ja Elsa siis sekoaa aina, kun seuraneiti venyttelee. Pahiten se pimahtaa jos venyttelee kädet ylöspäin tai heiluttelee ylävartaloa. Elsan mielestä ilmeisesti kaikki ylimääräinen liikunta on turhaa. Samalla tavalla Elsa pimahtaa ja kiljuu, kun Aamun kynsiä leikataan. Mutta kaikista pahinta eläinrääkkäystä Elsan mielestä on ollut meidän kattimatin siistiminen. Meillä siis oli ennen kissa, Sämpy. Ihanan pörröinen, täysin harmaa, Kadun Kingi. Sämpyn turkki meni joskus mutturalle ja seuraneiti oli totuttanut Sämpyn toimenpiteeseen, jolla mutturat selvitettiin. Eli ne leikattin pois. Mutta Elsa oli eri mieltä asiasta. Mutturoiden selvittely Elsa vieressä oli mahdotonta, sillä Elsa kiljui ja ärsytti huudollaan kissaa. Toimenpide oli pakko siirtyä tekemään vessaan, oven taakse, sillä Elsan käytös oli niin pönttömäistä, ettei sitä voinut nauramatta katsoa. Pysyihän tuo komennosta kauempana, mutta makasi ja kiljui, valmiina ryntäämään ja "pelastamaan" kattimatti pahan seuraneidin kynsistä. Onkohan Elsan mielestä seuraneidissä sadistisia piirteitä??

Ai niin, se torttu. Siitä tuli tämän näköistä. Uskaltaakohan tuota maistaa, vai syöttäiskö koirille?