Olihan taas agitreenit. Aamu Aurinkoisella oli positiivista energiaa vaikka muille jaettavaksi ja oli erittäin yhteistyöhalukas. Pientä kivaa jekkua täytyy tietty keksiä, kun nimi on Aamu, joten näistä esimerkkinä toko-esteen hinaaminen pitkin hallin lattiaa... Miten niin paikalla pysyminen on hanskassa, vai miten se nyt olikaan?? Seuraneiti oli siis parkkeerannut Aamun toko-esteeseen kiinni siksi aikaa, kun rataa käytiin läpi, mutta mitä tekee Aurinkoinen? Lähestyy seuraneitiä toko-este mukanaan, eli kiskoo painavaa estettä perässään. Huoh. Taas oli herneellä liikuntatuokio . Tuon tempauksen jälkeen Aamua ei köytetty mihinkään kiinni, seuraneiti ei ottanut sitä riskiä, että esim puomi voisi siirtyä paikoiltaan.

Itse ratoihin saa olla tyytyväinen Aamun osalta. Kepeille tuleminen aiheuttaa vieläkin paineita, ikävä kyllä. Epävarmuutta. Aamulle on tullut paha tapa hakeutua toiseen keppiväliin, jos kepeille tullaan viistosti oikealta tai suoraan edestä. Valssilla tai 90 asteen kulma ei tuota ongelmia, joten jatkossa täytyy vaan vahvistaa oikeaa keppiväliä ja harjoitella lähestymisvauhtia. Aamu kun osaa pujotella; siitä siis ei ole kyse. Ongelma on nyt enemmän seuraneidin hernekopassa!

Saas nährä kuin ens viikonlopun kisoissa käy!